Lilinkotisäätiöllä on jo useina vuosina järjestetty Suomen Diakoniaopiston kautta mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkintoon johtavaa koulutusta. Tälläkin hetkellä säätiömme ohjaajia on mukana koulutuksessa. Yksi heistä on Pekinkodin ohjaaja Mona Bamberg, joka kertoo seuraavaksi omia kokemuksiaan EAT-tutkinnosta.
“Esihenkilöni kertoi minulle tästä mahdollisuudesta. Myös työkaverini, joka oli käynyt samantyyppisen kurssin eri painotusalueella, osasi suositella minulle näitä kursseja. Itse suoritan koulutuksen traumapainotteisuudella. Koulutus alkoi viime vuoden keväällä ja se kestää tämän vuoden toukokuuhun asti. Opetus on toteutettu sekä etänä että lähiopetuksena ja kuukaudessa on noin 1-2 opetuskertaa. Kurssin tarkoitus on kouluttaa meitä ymmärtämään paremmin psyykkisiä traumoja. Opiskelemme sitä, mitä traumat ovat ja mistä ne johtuvat. Käymme myös läpi traumainformoitua työotetetta ja sitä, mitä se käytännön työssä tarkoittaa.
Opintopäiviin kuuluu merkittävänä osana todella syväluotaavat keskustelut liittyen traumoihin ja omaan työhon. Meillä on käynyt paljon kokemusasiantuntijoita ja ammattilaisia puhumassa. Olemme traumojen lisäksi käyneet läpi muun muassa persoonallisuushäiriöitä, itsetuhoisuutta, masentuneisuutta ja päihdeongelmia. Kurssilla on osallistujia monista eri organisaatioista kuten esimerkiksi lastenkodista ja vanhustyön parista. On ollut todella opettavaista keskustella eri taustoista tulevien ihmisten kanssa heidän työstään. Olen esimerkiksi oppinut paljon siitä, millaista nuorisotyö tällä hetkellä on ja millaisia ongelmia siellä voi olla. On ollut myös kiva tuoda omaa näkökulmaa meidän asumispalvelujen arjesta yhteisiin keskusteluihin.
“Kurssilla olemme olleet ihmisyyden ydinteemojen äärellä”
Kokemusasiantuntijanäkökulmia
On vaikea sanoa, mikä on ollut mieleenpainuvinta, koska koko kurssi tähän saakka on ollut niin huikea. Jokaikinen opintopäivä on ollut hyvin tunteita ja ajatuksia herättävä ja joka kerta olen oppinut valtavasti uutta. Yhdessä käydyissä keskusteluissa nousee todella hyviä pointteja esiin. Niiden kautta on päässyt oppimaan ja puhumaan ihmisyydestä kaikkein raaimmillaan. Yksi kokemusasiantuntija, joka meillä hiljattain kävi puhumassa, oli Riikka Tuomi. Hän kertoi elämäntarinansa ja sen, miten on selviytynyt ulos päihdemaailman syvimmistä syövereistä. Oli hirveän tunteita herättävää, järkyttävää ja pysäyttävää kuulla, miten naisvihamielinen päihdemaailma on ja miten monet ihmissuhteet siellä perustuvat hyväksikäyttöön. Mutta samalla heräsi voimakas tunne siitä, että siitä maailmasta on mahdollista päästä ulos ja että ihmisen oma sisäinen toivo paremmasta on siellä jossain, ihminen pystyy tekemään täyskäännöksen elämässään.
Oli uskomatonta kuulla, miten kaikesta kokemastaan huolimatta Riikka on pystynyt ymmärtämään ja jäsentämään omaa traumahistoriaansa, irtautumaan päihdehelvetistä ja opettelemaan terveempiä ihmissuhteita. Hän kertoi, että syvä halu toipua oli aina siellä sisimmässä, mutta siinä meni aikaa ennen kuin toipumisen tie lähti toteutumaan. Riikan kirja, Palavaa lunta, on sellainen, jota suosittelen ihan kaikille luettavaksi. Se on raaka kuvaus ihmiselämästä, ja se varmasti muuttaisi monen käsityksiä päihderiippuvaisista. Ei ole koskaan ihmisen omaa vikaa, että hän ajautuu päihteiden käyttäjäksi, siellä on taustalla aina valtavasti syitä, kuten esimerkiksi todella vaikeat lapsuuden olosuhteet.
Työkaluja käytännön työhön
Kurssin opit ovat olleet merkityksellisiä oman työni kannalta. Koen, että kurssi on auttanut paremmin ymmärtämään asukkaiden käyttäytymismalleja ja minulle on avautunut jonkinlainen syvempi ymmärrys heidän elämäänsä. On ollut myös hyödyllistä oppia, miten traumainformoitua työotetta voi soveltaa omassa työssään: miten asukasta voi kuunnella ja kohdata vielä paremmin, kuinka kulkea rinnalla ja luoda emotionaalista turvaa ja tilaa. Koen, että olen myös oppinut kehittämään erilaisia menetelmiä traumojen käsittelyyn työarjessani. Kurssi on auttanut minua tunnistamaan myös itsessäni erilaisia hyvin syvällä olevia käyttäymismalleja. Niiden purkaminen on myös alkanut kurssin myötä. Olen ymmärtänyt, että meillä kaikilla on jonkilaisia traumoja, jokainen meistä kokee ainakin yhden trauman elämässään ja olisi tärkeää tulla näistä tietoiseksi, jotta omia käyttäytymismallejaan voi muuttaa.
Toipumisen tiellä suuri askel on tunnistaa tilanteita, joissa on vaikea olla ja joissa huomaa jonkinlaista kipua. Siitä kaikki lähtee ja pikkuhiljaa voidaan mennä niitä haastavia tilanteita kohden ja löytää niihin uusia, parempia toimintamalleja. Meilläkin moni asukas tunnistaa omia käyttäytymismallejaan ja osaa sanoittaa omia suojautumiskeinojaan kuten vaikkapa tietynlaista kovuutta. Koulutuksen myötä koen, että pystyn avoimemmin ottamaan asioita puheeksi asukkaiden kanssa ja olen oppinut kehittämään keskustelua vaikeiden asioiden äärellä. On tärkeää muistaa, että asukas kertoo aina sen verran, mitä hän haluaa ja mikä sillä hetkellä tuntuu hänelle hyvältä. Luottamussuhteen luominen ohjaajan ja asukkaan välille on kaiken a ja o. Ensin täytyy olla turvallinen tila ennen kuin mitään kipeää voi lähteä purkautumaan. Se voi joskus kestää vuosiakin, että asukas kokee olonsa tarpeeksi turvalliseksi avautuakseen enemmän.
Uutta osaamista koko työyhteisölle
Suosittelisin tätä kurssia aivan kaikille – se saa minulta täydet pisteet! Koulutuksen aikana laaditaan työhteisön ammatillisuutta ja osaamista lisäävä kehittämistehtävä, jonka itse tein yhdessä kollegani Jaana Platanin kanssa. Kokosimme esitelmän traumoista ja traumainformoidusta työotteesta ja kehitimme samalla traumainformoidun työotteen oppaan säätiön käyttöön. Se on tietopaketti, jota ohjaajamme voivat vapaasti hyödyntää. Pidimme ensimmäisen esitelmämme aiheesta Pekinkodissa ja saimme siitä todella hyvää palautetta. Aihe herätti moniupuolisesti keskustelua. Kuuntelijat olivat erityisesti tykänneet siitä, että suosittelimme erilaisia kirjoja, podcasteja ja sarjoja teeman ympäriltä. Puhuimme paljon myös siitä, miten todella monin eri tavoin traumat voivat ilmetä. Tuli tunne, että tällaista keskustelua ja tietoa on tarvittu. Innostuimmekin tästä niin paljon, että päätimme, että käymme tämän vuoden aikana jokaisessa talossa pitämässä esitelmän.
Kaiken kaikkiaan koulutus on ollut kertakaikkisen tunteita ja ajatuksia herättävä, ytimessä asti tuntuva kokonaisuus. Olemme olleet ihmisyyden ydinteemojen äärellä. Tuntuu, että olen kurssin myötä päässyt oman syvimmän mielenkiinnon kohteeni pariin. Haaveilen tulevaisuudessa myös terapeutin ammatista, joten koulutus on antanut myös siihen äärimmäisen hyviä eväitä. Kurssi ja sen ohessa tehty kehittämistyö on ollut oman urani kohokohtia! Lopuksi haluaisin vielä sanoa, että kaikilla katseilla, kaikilla eleillä, voimme luoda joko lisää turvaa tai turvattomuutta ympärillemme. Toisin sanoen kohtaamamme ihminen menee joko enemmän kasaan tai pääsee pidemmälle toipumisen tiellä. Mietin usein, minkälainen maailma olisi, jos mittaisimme menestyksen sillä, miten turvalliseksi onnistumme luomaan tilan kanssaihmisillemme. Egokeskeisyys estää kaiken virtaavuuden maailmassa. Meidän täytyy auttaa toisia loistamaan, silloin voi itsekin hyvin.”
Viimeisimmät kommentit