Kuulin Kulttuuripajasta työpaikkani, Niemikotisäätiön ompelimon, kautta. Lähdimme sieltä yhdessä porukalla tutustumaan paikkaan. Siitä muutaman kuukauden päästä sain viestiä pajalla pidettävästä animaatiokurssista, joka kuulosti todella mielenkiintoiselta. Kurssi olikin aivan kuin tarkoitettu minulle, ja sen jälkeen aloin aktiivisesti käymään pajalla muutenkin.
Jossain kohtaa ohjaaja Laura kysyi minulta, haluaisinko kouluttautua vertaisohjaajaksi. Ensin sanoin, ettei minusta ole sellaiseen, mutta Laura rohkaisi minua ja lopulta kurssin käyminen oli todella ihana juttu. Löysin itsestäni paljon uusia puolia. Koulutuksen jälkeen pidin kaksi kerhoiltaa, joissa pajan harjoittelija Suvi oli avustamassa minua. Ne menivät todella hyvin eikä minua lopulta jännittänyt edes kauheasti. Teimme siemenistä kukkia, kuuntelimme musiikkia ja joimme kahvia. Loppuvuodesta minun olisi tarkoitus pitää yksi paja, jossa askartelemme kolmiulotteiset joulutähdet.
Kulttuuripajalla on todella harmoninen ilmapiiri. Aina kun sinne menee, ihmiset ovat ystävällisiä ja tuntuu siltä, kuin olisi jo ystävä kaikkien kanssa, niin uusien kuin vanhojen tuttujen. Rohkaisenkin kaikkia tulemaan pajalla käymään, se on mahdollisuus uuteen. Siellä saa olla juuri sellainen kuin on, eikä tarvitse olla maailman parhaassa kunnossa, eihän kukaan ole. Mutta kun rohkeasti osallistuu uusiin juttuihin ja tekee uutta, siitä voi syntyä jotain ihan ainutlaatuista!
Olen nauttinut todella paljon siitä, että Kulttuuripajalla on niin paljon taidepainotteista ja luovaa toimintaa. 20 vuotta sitten en toki olisi ollut vielä näin vastaanottavainen, joten ymmärrän kyllä, että tällainen vaatii tiettyjä voimavaroja. Mutta toisaalta täältä myös saa niitä voimavaroja, kun lähtee mukaan tekemään. Ensimmäinen askel on usein se vaikein. Vaikka jokin asia ei tuntuisi heti omalta, niin kannattaa rohkeasti lähteä katsomaan. Sieltä voi avautua vaikka mitä, kun lähdetään herättelemään niitä piilossa olevia huippukykyjä! Taiteella ei ole mitään rajoja! Mikä hyvältä tuntuu, niin sitä kohti vaan ja hommiin!
Vapaa-ajalla tykkään maalata, se on minulle tärkeää. Kotini näyttää vähän ateljeeta, koska maalaan niin paljon! 12 vuotta sitten innostuin maalaamisesta toden teolla, vaikka olen kyllä lapsesta saakka maalannut. Laura on kannustanut minua siihen, että tehdään minulle yhdessä CV ja haetaan näyttelypaikkoja töilleni.
Olen mainostanut Kulttuuripajan toimintaa kaikille tutuilleni ja vanhemmillenikin puhun tästä varmaan päivittäin. Minulle on tapahtunut niin ihania asioita Kulttuuripajan kautta! Vähän aikaa sitten pääsin muutaman muun naisen kanssa lähiradioon kertomaan tarinoita. Ne tulevat nyt syksyllä ulos. En olisi ikinä uskonut, että radioonkin joskus pääsen, mutta pajan kautta tämäkin mahdollisuus tuli!
Suosittelisin pajan toimintaa kaikille, jotka ovat yksin kotosalla ja kaipaisivat mahdollisesti jotain harrastusta tai toimintaa arkeensa. Täällä voi rohkeasti esittää omia toiveitaan ja kertoa ohjaajille taustoistaan ja mielenkiinnon kohteistaan. Laura ja Emilia kuuntelevat meitä aina ja rupeavat heti selvittämään asioita. Myös jos haluaa vaan seuraa, tänne voi tulla kahville ja vaihtaa kuulumiset. Tulee sellainen lause mieleen, että “löydä itsesi pajalta, sinua odotetaan!”
Viimeisimmät kommentit