Lilinkotisäätiön Kulttuuripaja-35:n hankepäällikkö Laura Klein kirjoittaa havainnoistaan liittyen mielenterveystoipujien kulttuurisiin tarpeisiin ja digiosallisuuteen.

Toteutin sosionomi YAMK-opintojeni opinnäytetyönä kulttuurihyvinvoinnin-koulutusohjelmassa kehittämishankkeen, jossa kartoitin Lilinkotisäätiön palveluiden parissa olevien kulttuurisia tarpeita sekä arvioin heidän digiosallisuuttaan. Työ toteutettiin arvioimalla asiakkaiden toiveet ja tarpeet kyselytutkimuksen avulla. Kyselyjen materiaali kerättiin syyskuussa 2021 ja sen tulosten avulla kartoitettiin ilmiöiden esiintyvyyttä. Poikittaiskyselyn tulokset analysoitiin ja kulttuuristen tarpeiden kartoituksesta ja digiosallisuuden arvioinnista saatujen tulosten pohjalta luotiin selkeä ja saavutettava kulttuurihyvinvointilomake-työkalu. Työkalu luotiin tavoitteellisen työskentelyn tueksi ja se implementoitiin käytäntöön avoimessa toiminnassa kulttuuristen tarpeiden ja tavoitteiden kirjaamiseksi ja näkyväksi tekemiseksi.

Kuvittamani työkalun kysymykset valittiin kartoituksessa nousseiden keskeisten teemojen pohjalta. Lomakkeen kysymykset asetettiin henkilökohtaisuutta korostavaan minä muotoon: mitä olen harrastanut, mitä harrastan nyt, digitaitoni ja tuen tarpeeni, mikä tuottaa minulle iloa, mitä haluan oppia, toiveeni, mitä haluan harrastaa, unelmani on ja lempimusiikkini on? Lomake on muotoiltu mahdollisimman lyhyeksi, tiiviiksi ja selkokieliseksi. Sen houkuttelevuutta on pyritty lisäämään visuaalisin keinoin. Piirtämälläni kuvituksella olen pyrkinyt viittaamaan taiteen eri lajeihin ja siten helpottamaan hahmottamista ja ruokkimaan vastaajien mielikuvitusta ja herättelemään mielikuvia. Kysymykset ovat myös hyvin konkreettisia ja siten helposti saavutettavia. Lomaketta sekä toteuttamani kartoituksen tuloksia testataan parhaillaan avoimessa toiminnassa ja niitä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää soveltuvin osin Lilinkotisäätiön STEA-rahoitteisessa yli 35-vuotiaille mielenterveystoipujille suunnatussa K-35 Kulttuuripajahankkeessa, johon siirryin hankepäälliköksi toiminnanohjaajan tehtävästä 4/22 alkaen.

K-35 Kulttuuripajahankkeen keskeiset tavoitteet eli uusien tietojen ja taitojen oppiminen kuten vertaisohjaajuus, sosiaalisten suhteiden ja yhteisöllisyyden lisääntyminen ja digiosallisuus ovat kaikki olleet toiminnan taustateemoina myös avoimessa toiminnassa. Näin ollen kaikki tieto ja kokemus, joka kartoituksesta on kertynyt, tukee myös uuden toiminnan käynnistämistä. Tärkeitä tuloksia toiminnan kehittämiseen saamme myös Digitaalinen hyvinvoinnin talo -selvityshankkeesta, jossa Lilinkotisäätiö toimii osatoteuttajana ja jota olen toiminnanohjaajan tehtävässä saanut olla mukana kehittämässä.

Perusteluna opinnäytetyöni kehittämishankkeen aiheen valinnalle sekä tutkimuksen tarpeellisuudelle ovat valtion kulttuuripoliittiset linjaukset, joiden taustalla näkyvät yksilöiden kulttuuriset oikeudet sekä perusoikeudet. Opinnäytetyöni lähtökohtana ovat havaintoni työntekijänä sosiaalialalta kahdenkymmenen vuoden ajalta sekä erityisesti yli kymmenen vuoden työkokemukseni sosiaalipsykiatrisesta kuntoutuksesta.

Kulttuuristen tarpeiden kartoituksen myötä saadut tulokset vahvistivat ennakko-olettamustani siitä, että ns. populaarikulttuurin tarjoamiin palveluihin osallistuminen oli vastaajien keskuudessa yleisempää kuin perinteisesti korkeakulttuuriksi miellettyihin aktiviteetteihin osallistuminen, joka oli tulosten valossa merkittävästi vähäisempää. Kulttuuristen tarpeiden kartoitusaineistosta nousi musiikin erityinen asema merkittävien muistojen ja merkitysten luomisessa. Jokainen kyselyn vastaaja pystyi nimeämään itselleen merkityksellisen kappaleen tai kappaleita ja tärkeistä kulttuurimuistoista nimettiin useimmiten juurikin musiikkimuistoja. Tämä tulos vahvisti aiempaa sekä kokemustietoon että teoriaan viittaavaa käsitystäni siitä, että on perusteltua resursoida erityisesti musiikin käyttöä soveltavan taiteen menetelmänä avoimessa toiminnassa. Skitsofrenian Käypä hoito -suosituksissa mainitaan luovista terapioista erityisesti musiikkiterapia muun hoidon lisänä, jolla voidaan lievittää psykoosin negatiivisia ja yleisoireita sekä parantaa sosiaalista toimintakykyä ja elämänlaatua. Näyttöä hoitotuloksista oli saatu tilanteissa, joissa hoitokertoja oli ollut vähintään 10. (Skitsofrenian Käypä hoito -suositus, Duodecim.)

Musiikin vaikutuksista on myös olemassa runsaasti tutkimusnäyttöä hyvinvoinnin lisääjänä. Musiikki aktivoi aivoja laaja-alaisesti, mikä edistää hermoverkostojen korjautumista. Musiikin kuuntelun lisääminen tavanomaiseen kuntoutukseen tehostaa parkinson- ja aivohalvauspotilaiden motoriikan säätelyä, nopeuttaa aivohalvauksen jälkeisen puhehäiriön ja kognitiivisten vaurioiden paranemista ja vähentää dementiapotilaiden käytöshäiriöitä. Musiikki lisää keskittymiskykyä, nostaa mielialaa, vähentää sekavuutta ja ahdistuneisuutta sekä parantaa muistin toimintaa. Musiikin kuuntelu näkyy myös aivojen rakennemuutoksina. Musiikin vaikutus perustuu fysiologisen stressin ja masennuksen vähenemiseen, motoriikan tahdistukseen, aivojen rakenteelliseen muovautumiseen ja dopamiinivälitteisen mesolimbisen järjestelmän aktivoitumiseen. Musiikin kuntouttava vaikutus ei riipu aiemmasta musiikin harrastuksesta. Aivoinfarktipotilailla vaikutukset voidaan todeta vielä kuuden kuukauden kuluttua. (Sihvonen, Särkämö & Soinila, 2014)

Vastauksia musiikkimuistoista sain jokaiselta kyselyyn vastanneelta. Näin musiikin merkitys oman elämän narratiivissa nousi erityisen merkitykselliseksi ja näkyväksi. Musiikki, kuten muukin taide ja kulttuuri, kuuluvat kaikille ja sen tulisikin olla saavutettavaa ja siitä pitäisi voida nauttia matalalla kynnyksellä.

Kyselyn perusteella merkittävimmät haasteet kulttuurin saavutettavuudessa liittyivät mahdollisuuksiin itsenäisesti, ilman ohjausta ja tukea, saavuttaa palvelut ja löytää tietoa eri mahdollisuuksista. On ymmärrettävää, että on vaikea haaveilla ja etsiä tietoa jostain abstraktista, jos ei ole olemassa mielen kuvaa tai käsitystä siitä, mitä mahdollisuuksia voisi olla ja mitä maailmassa on tarjolla. Haasteet liittyvät usein psykoosisairauden, erityisesti skitsofrenian tuomiin haasteisiin toiminnanohjauksessa ja kognitioissa yleisesti. Tunnusomaisia piirteitä skitsofreniassa ovat havaintokyvyn, ajatustoiminnan, käyttäytymisen ja tunne-elämän häiriintymiseen liittyvät oireet. Näiden lisäksi sairastuneella esiintyy usein ongelmia yhdellä tai useammalla sosiaalisen toimintakyvyn alueella, kuten ihmissuhteissa, työssä, opinnoissa tai jopa itsestä huolehtimisessa. (Isohanni, Honkonen, Vartiainen & Lönnqvist, 2009, 77)

Tulosten pohjalta vahvistui, että kulttuurihyvinvointitoiminnan kehittämisen näkökulmasta merkityksellistä on lisätä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tietoisuutta kulttuurin eri mahdollisuuksista, sen hyvinvointivaikutuksista sekä lainsäädännöstä, joka osaltaan velvoittaa toimijoita huomioimaan myös asiakkaiden kulttuuriset tarpeet niin toiminnan sisällöissä kuin työn suunnittelussakin.

Toinen keskeinen teema työssäni oli Lilinkotisäätiön asukkaiden digiosallisuuden arviointi, joka oli tulosten perusteella verrattain vähäistä, vain pienellä osalla vastaajista oli käytössään omia digilaitteita tai itsenäistä kykyä niiden käyttöön. Merkittävällä osalla vastaajia ei ollut lainkaan omaa älylaitetta tai aiempaa kokemusta digilaitteiden käytöstä. Joukossa oli myös henkilöitä, jotka eivät olleet koskaan itsenäisesti tai edes tuetusti käyttäneet digilaitteita. Vastauksista nousi myös vastaajien sanoittamana tuen ja ohjauksen tarve sekä toisaalta kiinnostus ja halu uuden oppimista kohtaan.

Palvelun käyttäjät tarvitsevat tietoa ja konkreettisia näkymiä mahdollisuuksien maailmasta eli käsitykseni mukaan kaivataan demonstraatioita sitä, mikä voisi olla mahdollista ja minkälaisia digitaalisia palveluja on olemassa ja mitkä niistä voisivat palvella juuri minua. Tähän haasteeseen on Lilinkotisäätiöllä jo reagoitu ja marraskuussa 2021 pilotoitiin ensimmäiset digimessut yhdessä asumisyksikössä. Digimessuilla asukkaat pääsivät konkreettisesti kokeilemaan ja näkemään erilaisia viihde- sekä hyötysovelluksia, testaamaan digilaitteita sekä kokeilemaan myös saavutettavuutta parantavia digitaalisia apuvälineitä. Lilinkotisäätiön Kehittämis- sekä Asiakastiimin yhteistyönä toteutettu projekti saa jatkoa vielä vuoden 2022 aikana.

Toinen konkreettinen mahdollisuus Lilinkotisäätiön palveluiden piirissä olevien digiosallisuuden vahvistamiseksi on Digitaalinen hyvinvoinnin talo -selvityshankkeessa luotu talon Betaversio eli Digitalon demoversio, joka julkaistiin toukokuussa 2022. Tällä testialustalla voidaan konkretian kautta esitellä palveluita ja tarjota kohderyhmälle mahdollisuus päästä kokeilemaan ja tuottamaan omia ideoita ja toiveita kehittämistyöhön. Vuoden 2022 keskeisimpiä teemoja Digitalo-hankkeessa ovatkin sisällöntuotannon ja testaamisen rinnalla demoympäristön esittely työpajoissa. Lilinkotisäätiöllä on hankkeen osatoteuttajana erinomainen mahdollisuus testata näissä työpajoissa palvelua ja esitellä alustaa tuleville palvelun käyttäjille.

Laura Klein, hankepäällikkö, Kulttuuripaja K-35

Lähteet:

Duodecim. Skitsfrenian käypä hoito -suositus. Viitattu 13.3.2022. https://www.kaypahoito.fi/hoi35050

Isohanni, M., Honkonen, T., Vartiainen, H. & Lönnqvist, J. Teoksessa Lönnqvist, J., Heikkinen, M., Henriksson, M., Marttunen, M. & Partonen, T., toim., 2009, Psykiatria, Jyväskylä, Duodecim, s. 77.

Sihvonen, A., J., Leo, V., Särkämö, T. & Soinila, S. Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2014;130(18):1852-60 Viitattu 12.3.2022 https://www.duodecimlehti.fi/duo11845

 

LILINKOTISÄÄTIÖ

Vanha Helsingintie 8
00700 Helsinki

Henkilökunnan sähköpostit: etunimi.sukunimi@lilinkoti.fi

Löydät meidät myös somesta:

Pin It on Pinterest